Asiantuntemuskohteet

Tuulivoimalat

Tuulivoimamelun syntyyn liittyy monia ennalta arvaamattomia tekijöitä: tuulen voimakkaat vaihtelut, voimakkaat tuuliprofiilit varsinkin yöaikana.
Tyyninä öinä (ylhäällä tuulee) on havaittu jopa + 15 dB poikkeamia 400 metrin etäisyydellä tuulivoimaloista.

Tuulivoimamelulle ollaan julkaisemassa raja-arvot valtioneuvoston
päätöksessä, joka on tällä hetkellä lausuntokierroksella.


 

 

 

 

Kuva 1. Suomen suurimmat tuulivoimalat sijaitsevat Porin Peittoossa, johon
sijoitettu 12 kpl a' 4,5 MW:n voimalaa. Lähimmät voimalat sijaitsevat
asuinrakennuksista noin 600 metrin etäisyydellä. Asukkaat ovat kokeneet
merkittävää meluhaittaa tuulivoimaloista.

Murskausasemat

Kivenmurskauksesta melua syntyy useista lähteistä: esimurskaus (kuva 2), syöttösuppilo, jälkimurskaimet, siilot, rikotus ja erilaiset kuormausajoneuvot ja niiden peruutuksen varoitusäänet. Esimurskauksesta ja syöttösuppilosta syntyvä melu kantautuvat pisimmälle erottuen selkeästi taustaäänistä.

Murskauslaitokset tarvitsevat ympäristöluvan, joten meluhallinta
on oleellinen osa laitoksen lupamenettelyssä.

 

 

 

 

Kuva 2. Kuvassa on esitetty esimurskainyksikkö ja kaatosuppilo. Esimurskain sijaitsee ohjauskopin alapuolella.

Rakennusakustiikka

Suomen rakentamismääräyskokoelmassa C1, 1998 ”Ääneneristys
ja meluntorjunta rakennuksessa” esitetään määräykset ja ohjeet rakenteellisesta ääneneristyksestä ja meluntorjunnasta. Nämä määräykset ja ohjeet ovat astuneet voimaan vuoden 2000 alusta.
SFS standardissa 5907/2004 ”Rakennusten akustinen luokitus” esitetään akustiset suunnitteluarvot erityyppisille rakennuksille.

Terveysviranomaiset soveltavat asumisen melutarkastelussa
Asumisterveysohjetta (Sosiaali- ja terveysministeriö ohje 1,2003). Tästä ohjeesta on tulossa asetus vuoden 2014 syksyllä.

Kuvassa 3 on esitetty kolme eri ajan asuinrakennusta, joihin sovelletaan erilaisia ääneneristysarvoja. Takana olevaan kaksitorniseen rakennukseen sovelletaan vuonna 2000 rakentamismääräyskokoelmassa annettuja ääniarvoja. Rakennusta ollaan muuttamassa toimistorakennuksesta asuinrakennukseksi, joten käyttötarkoitus muuttuu.

Keskimmäiseen valkoiseen sovelletaan 1970 luvulla annettuja RILin ääneneristysohjeessa annettuja arvoja.

Vasen rakennus on valmistunut 1950-luvulla. Tällöin ei ollut ääneneristykselle viranomaisarvoja.

 

 

 

 

Kuva 3
Kolme eri aikakauden rakennusta joihin sovelletaan erilaisia ääneneristysarvoja. Ympäristömelun osalta nämä asuinrakennukset ovat tasavertaisia.

Ympäristömelua tuottavat liikenne ja jokilaivojen ja eri tapahtumien (DBTL) musiikkiäänet